Ensimmäisenä himo

22.3.2019

Voi luoja… iltapäivällä kun luin viestisi, ensimmäisenä himo kouraisi sisälläni ja kostuin heti. Tajusin kyllä heti että tästä tulee tosi vaikeaa.Tämä on varmaan niitä ainoita tehtäviä joista olen aiemmin lukenut, ja samalla juuri se jota en olisi uskonut ensimmäiseksi saavani. Konsepti, ja se miltä toteuttaminen minusta tuntuisi on kyllä kiehtonut pitkään.
Vaikeaa tästä tulee koska olen tottunut masturboimaan usein – viime kuukausina aina kun kotona tulee tilaisuus eli olen yksin. Tai öisin yksin valveilla ollessa. 4-10 kertaa viikossa. Ja yksin ollessa olen tottunut tulemaan aika voimakkaasti – joskus on tietty vaikeampaa mutta yleensä ei…
Ja rehellisyyden nimissä tässä tulee esille myös toinen asia josta meillä ei ole ollut (ehtinyt olla) puhetta. Tapasin ihan alkuvuonna pariskunnan, ja meillä oli sessio. He asuvat kaukana, mutta koska oli hauskaa niin sovimme että tilaisuuden tullen leikimme – ja olin jo sopinut nyt sunnuntaiksi tapaamisen köysien merkeissä. He ovat tarkkoja terveydestä ja turvallisuudesta. Jos tämä herättää sinussa kysymyksiä tai jotain, niin kerrothan. Arvostaisin sitä suuresti.Jos tämä on Herralleni muuten ok, ja toivon kovin että on, niin saisinko luvan laueta sunnuntaina? Ja jos et ole päässyt lukemaan tätä ajoissa, niin teen sitten omat ratkaisuni ja keskustelemme sitten sen pohjalta.
Mutta siis… tänään tehtävä on nyt suoritettu. Menin suihkuun sillä muuten en päässyt olemaan yksin. Tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta että ehtisin pysäyttää orgasmin kun pääsen siihen pisteeseen. Ja ensin tuntui siltä että en edes kykenisi laukeamaan vaikka yrittäisin…. mutta sitten istuin lattialle, hyväilin itseäni seinään nojaten ja fantasioin sinut Herrani seisomaan eteeni (mua rupeaa todella hävettämään tämän kirjoittaminen niin että välillä huomaan pysähtyneeni ja painaneeni silmät kiinni, mutta samalla jotenkin haluan kertoa). Nait minua suuhun, ja samassa hetkessä huomaan että melkein tulen. Sain juuri pysäytettyä itseni, vedin jalkani tiiviisti koukkuun ja suoraan sanottuna pänni niin pahasti. Niin tosi pahasti. Olisin niin halunnut laueta…. Piti hengitellä hetki liikahtamatta kun tuntui että pienestäkin olisin saattanut vielä tulla. Mietin siinä hetken että olikohan tämä nyt järkevää haluta tällaista, mutta itse pyysin. Nyt ei enää pänni, mutta halu jäi elämään…
En meinannut kirjoittaa romaania mutta sellainen taisi tulla.
T. narttusi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s